RAI-toiminnan laatu - johdettua vai sattumanvaraista?
Otsikossa esitettyyn kysymykseen vastauksena on valitettavan usein jälkimmäinen: sattumanvaraista. Suomesta puuttuvat edelleen, yli 25 vuoden käytön jälkeen, yhtenäiset käytännöt, joilla organisaatiot voisivat systemaattisesti varmistaa ja osoittaa RAI-toimintansa laadun ja samalla RAI-arviointitiedon luotettavuuden sosiaalipalveluissa!
Ikääntyneiden palveluissa olevan lakivelvoitteen lisäksi RAI on keskeinen työväline muidenkin palvelujen piirissä olevien asiakkaiden palvelutarpeiden arvioinnissa, toimintakyvyn seurannassa ja palveluiden vaikuttavuuden osoittamisessa. RAI:n todellinen hyöty syntyy kuitenkin vasta silloin, kun arvioinnit ovat laadukkaita, tieto luotettavaa ja tuloksia hyödynnetään systemaattisesti palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja johtamisessa.
RAI-toiminnan laadunhallinta edellyttää yhteisiä käytäntöjä, johtamista ja validointia
RAI:n monipuolisen hyödyntämisen haasteet eivät useimmiten johdu järjestelmästä itsestään, vaan siitä, miten arviointeja tehdään, miten niiden laatua seurataan ja miten tuotettua tietoa hyödynnetään. Ilman yhteisiä toimintatapoja arviointien toteutuksessa syntyy helposti eroja, jotka heikentävät tiedon vertailtavuutta ja luotettavuutta. Juuri RAI-tiedon luotettavuuteen liittyvät haasteet nousevat lähes poikkeuksetta esille, kun organisaatiot lähtevät tavoitteellisesti kehittämään omaa toimintaansa RAI-tiedon pohjalta.
Laadukas RAI-toiminta edellyttääkin suunnitelmallista johtamista sekä selkeitä rakenteita arviointien toteuttamiseen, osaamisen ylläpitämiseen, laadun seurantaan ja tiedon hyödyntämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteisiä ohjeita, sovittuja vastuita, henkilöstön osaamisen varmistamista sekä menetelmiä arviointien laadun ja arviointitiedon luotettavuuden arviointiin. Tarvitaan siis laajempi näkökulma siihen, miten RAI on integroitu osaksi organisaation toimintaa.
Mikäli organisaatiossa halutaan kehittää toimintaa vaikuttavasti ja systemaattisesti RAI-tietoa hyödyntäen, ei pelkkä henkilöstön koulutus tai yksittäinen RAI:n käyttöön liittyvä kehitysprojekti riitä ratkaisemaan tuotetun palvelun laadun ja RAI-toiminnan haasteita. Toimintaa pitää tarkastella laajempana kokonaisuutena, jolloin tarvitaan myös puolueetonta ja osaavaa tahoa, joka kykenee luotettavasti arvioimaan organisaation RAI-toiminnan kokonaisuutta. Samalla tarvitaan ko. toimintaa ohjaava standardi, joka kokoaa yhteen RAI-arviointien laadulle, luotettavuudelle ja tiedon hyödyntämiselle asetetut vaatimukset, ohjeistukset ja parhaat käytännöt yhdeksi kokonaisuudeksi.
RAI käytössä, mutta miten on laadun laita?
Keskustelu RAI-toiminnan laadusta ja siinä ilmenevistä haasteista on viime vuosina vahvistunut maassamme. Yhä useammassa organisaatiossa on tunnistettu tarve yhteisille menettelytavoille, joilla voidaan arvioida RAI:n käyttöä, seurata toiminnan laatua ja tukea jatkuvaa kehittämistä. Halutaan varmistaa, että arviointitiedon tuottaminen ei ole irrallinen prosessi, vaan kiinteä osa organisaation toimintaa ja johtamista.
Tässä keskustelussa keskeinen kysymys ei lopulta liene se, kuinka paljon RAI-arviointeja tehdään, vaan kuinka luotettavaa tuotettu tieto on ja miten sitä hyödynnetään asiakkaiden parhaaksi.
RAI Laatustandardista ratkaisu
GeroFuture on vastannut kentältä nousseeseen tarpeeseen kehittämällä RAI Laatustandardin. Standardi pohjautuu ISO 9001 -laadunhallinnan periaatteisiin ja jatkuvan parantamisen ajatteluun. Standardin rakenteessa hyödynnetään Donabedianin laatuviitekehystä, jonka avulla RAI-toimintaa tarkastellaan rakenteiden, prosessien ja tulosten näkökulmista. Standardi tarjoaa konkreettisen työkalun sen varmistamiseen, että RAI:n tuottama tieto on luotettavaa, tukee parempaa päätöksentekoa, laadukkaampia palveluja ja parempia asiakastuloksia.
Standardin ovat kehittäneet GeroFuturen johtamisen, laadunhallinnan ja RAI-työvälineiden käytön asiantuntijat. RAI Laatustandardin rinnalle on rakennettu yhteistyössä kotimaisen sertifiointi- ja auditointiorganisaatio Sertiqon kanssa RAI Laatuauditointi. Yhdessä standardi ja auditointi muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla organisaatio voi kehittää RAI-toimintaansa systemaattisesti ja saada riippumattoman arvion siitä, miten laadukkaasti RAI-toiminta käytännössä toteutuu.
Auditoinnissa tarkastellaan RAI-toimintaa kokonaisuutena: miten toimintaa johdetaan, miten osaaminen ja arviointien laatu varmistetaan, kuinka luotettavaa tuotettu tieto on ja miten sitä hyödynnetään asiakkaan palvelujen suunnittelussa, toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa.
Auditointi tekee näkyväksi sekä toimivat käytännöt että ne kohdat, joissa toimintaa on tarpeen kehittää. Organisaatio saa näin konkreettista tietoa siitä, miten hyvin RAI on integroitu osaksi toimintaa ja johtamista ja mitä kannattaa tehdä seuraavaksi RAI-toiminnan laadun vahvistamiseksi.
RAI Laatustandardi ja RAI Laatuauditointi tuovat yhteen vahvan RAI-asiantuntijuuden, laadunhallinnan osaamisen ja pitkän sote-auditointikokemuksen. Tavoitteena ei ole lisätä organisaation työtä, vaan auttaa varmistamaan, että RAI-arviointeihin käytetty työ tuottaa mahdollisimman luotettavaa tietoa ja että tätä tietoa myös hyödynnetään asiakkaiden, toiminnan ja johtamisen parhaaksi.